Sivut

Katselukerrat viime viikolla

tiistai 29. marraskuuta 2016

Pokemon Sun&Moon

Hei~
Pokemon Sun&Moon julkaistiin viimein, joten heti julkaisupäivänä hankin Pokemon Moon version käpäliini, olinhan odottanut sen saapumista kuin kuuta nousevaa. Rowlet oli ennakkosuosikkini, joten valitsin sen myös startterikseni. En ole pelannut peliä vielä läpi, joten en niinkään juoneen tai kokonaisuuteen tässä mene, vaikkakin voisin lyhyesti tuoda esiin asioita joista pidän ja joista en pidä.
Peli poikkeaa totutusta siten, että salien sijasta hahmon pitää suorittaa trialeita. Trialit ovat erilaisia jokainen sisällöltään, vaikkakin pelaaja pääsee päihittämään pokemoneja niissäkin. Loppufinaalina on päihittää toteemipokemon, joka on normaalia pokemonia vahvempi. Enää ei tarvitse opettaa pokemoneille HM liikkeitä viemään muiden liikkeiden paikkoja. Peli antaa juonen edetessä käyttöön laitteen/pokemoneja joilla pääsee ohi perus HM esteiden yli, esimerkiksi Lapraksen vesillä surfaamiseen tai Tauroksen kivenlohkareita tuhoamaan tieltä. Puhuva pokedex Rotom on ideana hauska. Muutenkin valikkoon on tullut uusia featureita kuten festival area ja pokemon amien kaltainen minipeli, jossa voi esimerkiksi syöttää herkkuja pokemonille ja silittää sitä. Lisäksi jos esimerkiksi pokemon paralysoituu tai saa myrkytyksen, niin voi tässä hoitopisteellä saada pokemon taas kuntoon ilman, että tarvitsee itemeitä käyttää, mikä on todella mukava uusi lisä. Kartta on mukavan yksityiskohtainen, joten siitä voi nähdä missä esimerkiksi pokemoncenterit sijaitsevat tai että minne pitää mennä jos ei ole täysin satavarma asiasta.
Ikävä kyllä miinuksia mitä pelistä olen löytänyt on, että cutscenejä sekä dialogia on paljon ja usein miltei joka kulman takana. Muutamia voi helposti jättää pois ilman, että pelikokemus muuttuu. Pysäytykset tökkivät hieman itseäni, sillä peli muistuttelee koko ajan mitä pitää tehdä tai minne mennä seuraavaksi. Omalla kohdallani riittää vain se perustieto, että käydään läpi trialeja ym. eikä sitä tarvitse nyt miljoonaan kertaan muistuttaa. Lisäksi se mikä minua itseäni tökkii, että peli ohjaa liikaa mitä pitää tehdä, jolloin edellisissä peleissä oleva vapauden tunne kärsii, eikä pääse rauhassa tutkimaan alueita (varsinkaan kun ei siellä ole mitenkään vahvempia pokemoneja vastassa). Esimerkiksi kun kokeilee mennä tutkimaan niin peli saattaakin huutaa, että ei, sinun pitää mennä paikkaan X, tai uusien alueiden tiellä on joissain määrin väkisinkin tungettuja tarpeettomia tiesulkuja. Lisäksi joissain kohdin olen myös huomannut, että jos kokeilee mennä karttaan niin Rotom ohjeistaa koko ajan mitä tehdä. Ei, kun haluan katsoa karttaa että onko Pokecenter lähellä vai menenkö taaksepäin. Tuleekin kokoajan ohjeistusta siitä minne mennä ja mitä pitää tehdä. Välillä taas Rotom ei ohjeista ja antaa katsoa karttaa. Olo on hieman sellainen, että 'anna minun nyt pelata tätä perhanan peliä'. Kuitenkin näihin cutsceneihin ja dialogeihin on ihan hyvä ja toimiva ratkaisu ollut, että tauottaa pelaamista, jos tuntee että peli alkaa tökkimään ym. Mainitsemani miinukset eivät kuitenkaan pilaa pelikokemusta, sillä peli on omalla tavallaan virkistävä uusine mekaniikkoineen.



Grafiikat sekä animaatiot ovat parantuneet huimasti sitten X&Y:n, jolloin pokemonpelit siirtyivät 3D:hen. Lisäksi hahmoa voi kustomoida näyttämään enemmän omalta itseltään, kun ostaa vaatteita tai käy kampaajalla. Lisäksi Sun & Moonissa saa otettua hahmolta hatun pois päästä, mitä ei aiemmissa peleissä pystynyt tekemään. Lisäksi pelissä törmätään myös vanhoihin tuttuihin hahmoihin, mikä oli oikein piristävä lisä.
Kaikin mitoin suosittelen pelin hankkimista, mikäli pokemonista pitää.

__

Jospa näin selittelen mitä muuta on kuulunut välissä. Viimeaikoina on tuntunut jotenkin olleen pientä artblockin tynkää, tai että on ideioita ollut muttei jotenkin ole startannut käyntiin. Yksi vuoden hyllynpäälllä odottanut keskeneräinen maalaus kuitenkin alkoi saamaan hieman lisäyksiä. Maalauksissa kun on se hyvä puoli, että ne voi olla tauolla pidempäänkin ja silti voi jatkaa samasta pisteestä, tai ainakin omalla kohdallani. Muu traditionaalinen onkin sitten toinen juttu kun tyyli muuntuu ja kehittyy mukana. Muutamia valokuviakin olen napsinut, vaikka valokuvaus harrastuksena onkin ollut hieman jäissä.
Tuli myös käytyä käsityömessuilla ja haalittua sieltä käsiini testausta varten muutaman copic tussin, paperiveitsen, sekä neulontaohjekirjan, jossa on hauskoja ohjeita. Messut olivat ihan ok, vaikkei siellä niinkään mitään ihmeellistä ollut tällä erää omasta mielestäni.
Ja näin peliteemaan liittyen on tultu pelailtuakin viimeaikoina jonkin verran. Pelaaminen kun omalta osin on aina vähän väliä jäissä ja välillä taas pelaan enemmän kerralla. Nyt on ollut taas sellainen pelikausi.  Olen pelaillut Elder scrolls Skyrimiä woodelf archer buildilla, vaikeustaso legendaarinen, eli haastavin. Sitä uutta versiota Skyrimistä en ole hankkinut, sillä en oikein näe pointtia ostaa peliä uudelleen paranneltujen grafiikoiden toivossa. (Minulla on siis legendary edition, mutta se on konsolille.) Ja itseasasiassa odotan innolla uutta tekeillä olevaa Elder scrolls peliä c:
The binding of the Isaac rebirth on myös ollut viimeaikoina kovalla käytöllä, koska se on mukava peli siinä mielessä, että jokaisella kerralla on erilainen pelikokemus riippuen itemeistä mitä saa. Peli muutenkin vie ajatuksia mukavasti muualle hetkeksi aikaa ja tarjoaa ainakin tunniksi tekemistä, mikäli siis kaikki tasot läpäisee kertaheitolla.


~Taidankin tästä sulkeutua takaisin banaaninkuoreeni ja maalailla tuota työtä~